make me your radio, turn me up when you feel low

Voittajafiilis. Koeviikko takana, uusinnassa korkeintaan yksi ja mikä parasta; tänä lukuvuonna enää yksi koeviikko ja sen jälkeen kirmataan luvan kanssa kohti kesälaitumia. Elämä on nannaa! Edes taivaalta putoileva räntäsade ei saa meikäläisen hymyä laantumaan, sillä viikonloppu on enemmän kuin tervetullut tähän arkeen. Niinkuin sanottu, kaikkea superia on luvassa tänä(kin) viikonloppuna. Huomena hölötellään radio sadan aamussa klo 10 alkaen, joten säädä turussa taajudet 105,5 MHz tai klikkaa itsesi nettiradion puolelle osoitteeseen: www.radiosata.fi/nettiradio/

Nyt kamat kasaan ja kohti turkua; nauttikaahan viikonlopusta

kun maltat mielesi, pääset maailmaan kyllä

Mä niin tiedän mitä teen viikonloppuna

Näillä koeviikoilla elää aina semmosessa ihmeellisessä horroksessa. Pää tuntuu (normaalia enemmän) tyhjemmältä,
vaikka tankkaa eri aiheista itseensä koko ajan tekstiä. Voinen sanoa, että väsymys on kohtalaisesti koko päivän ympäri oleva ilmiö. Lieneekö syynä muutaman tunnin yöunet vaiko stressin aiheuttama uupumus, mutta patterit alkaa olemaan aika tyhjiä. Toisaalta huomaa hyvin, miten kroppa tarvitsisi kunnon rääkkiä, koska urheilu jää aina näillä viikoilla hieman vähäisemmäksi. Muutama kaverikin on muistuttanu meikäläistä positiivisilla ''sä näytät kamalalta'' kommenteilla. Stressin täydellinen purkaantuminen tapahtui tänään kokeessa, kun vietin siellä enemmänkin eväsretkeä kuin kokeen tekoa. Meinaa penkin alle meni ihan omasta teostani, sillä totesin, että enemmän siitä on hyötyä kun kertaan kurssin asiat uusintaan mennessä kunnolla. 
Luojan kiitos pitää jaksaa vääntää viimeiset rutistukset tänään ja huomenna alkaa viikonloppu.

Huomenna odottaa; koti, pöytä katettuna, sauna ja ihania ystäviä .

sometimes I look where I am in life and what I've achieved at this age, and I think 'wow'

Taitaa olla kohtalon ivaa, mutta kun mielessäni kävi heittää jalkaan vanhat kunnon pieruverkkarit ja löysää paitaa, niin avatessani vaatekaapin oven, koko sisältö tupsahti nenilleni kera hyllyköiden. Eli se siitä ''laiskapäivästä'' ja kokeenluvusta, tunti vierähti taas mukavasti siivoten koko vaatekaapin & kaivaten kaikki ihanat kesävaatteet esille. Eipä moinen urakka juurikaan masentanut, sillä kukapa ei haluaisi todeta, että on aika kaivaa kaikki ihanat balleriinat ja haaremihousut ylähyllyiltä ja heittää hyvästit 3-kerrosvaatteille ja villapipoille? Pidemmittä puheitta: rakastan kevättä ja kesän odotusta

auta kesää syö lunta

Mielestäni tuo kevätkausi saisi seuraavaksi väistyä kesän edeltä ja aurinko voisi sulattaa loputkin lumet pois pinnasta ja lämpötilat nousta reilusti yli plussan puolelle. Sen vertaa kesän ihminen meinaa olen, että aina auringon paistaessa hymy nousee pilvien korkeudelle ja mieli on ihan tajuttoman virkeä. Ja mikä parasta; minkäänlaisia ennakkosuosikin paineita en tulevalle kesälle haluaisi luoda, mutta musta tuntuu että siitä tulee se ''elämäni paras kesä 2012''. Luvassa olisi meinaa ajokortin saantia, 18v synttäreitä, huipputyöpaikka, neste ralleissa pestiä, hikipäässä valmennusta, kenties aika lähellä kesäkunnon saavuttamista ja hieman matkailua.

Jollei elämä olisi yhtä haaveilua, on varmaankin aika palata takaisin kirjapinojen ääreen ja jatkaa nauttimista tästä ainoasta vapaapäivästä. (minkä muuten aloitin tehokkaalla punttistreenillä aamu kaheksalta)

kuulumisia

Tämän hetkiset top 5;
 - valmennus
- muru (<3)
- r2 testit
- vapaita viikonloppuja
- ystävät

Miksi tehdä poikkeutta sääntöön ja jättää ''pakollinen koeviikko''-päivitys tekemättä. Eli niinkuin jo varmaan arvasitte, meikäläisellä on koeviikko parhaillaan ja kiinnostus koulukirjoihin asteikolla 1-10 on jossain -10 puolella.. Tosin koetilanteessa tuleva kammottava ahdistuskohtaus alkaa olemaan jo niin voimakas, että tällä kertaa voisin yrittää vältellä sitä ja avata sen kirjan muulloinkin kun 5min ennen koetta. Ehkä..

Elämääni on kuulunut viime aikoina niin paljon kaikkea hyvää, että aina silloin tällöin pitää nipistellä itseään tietääkseen oikeasti elävänsä näitä ainutlaatuisia hetkiä. Mitään merkittävän ihmeellistä tai normaalista poikkeavaa ei ole ollut, mutta taidan tykätä tavallisesta arjestani niin paljon, että elämä on aika kivaa. Kuten treenaus, ystävät ja kaikki muutenkin päälipuolin on aika siistiä! Hyväksi todettu ja käytäntöön omaksuttu asennekkin taitaa olla osa syy tälle ylenpaattiselle positiivisuudelle. Elämän pienistä iloista pitää osata vaan nauttia oikein.

Mutta, mikä parasta. Pitää lähteä valmistautumaan taas liikenteeseen, sillä mulla on autokoulua tänään. Alan vihdoin olemaan lähellä ajokortti ikää ja virallisesti pääsyä liikenteen sekaan aiheuttamaan pahennusta. Vitsit miten musta on tullu vanha!

after all I knew it had to be something to do with you

Varsinaisia kissanpäiviä. Jännä miten sitä valittaakaan arjen & kiireen keskellä siitä, kun ikinä ei ole aikaa, mutta jahka viikon verran olisi lupa vain olla ja hengähtää, kaipaa ihminen kaikennäköistä toimintaa ja tekemistä. Tällä viikolla on siis meikäläisen hiihtoloma ja mitäs mä olen tehnyt? Ollut lukiolla kaks päivää pyörittelemässä peukaloita kun ei kotonakaan jaksanut olla, käyny entisen joukkueen treeneissä mukana ja tehnyt kaikenlaisia rästihommia. Tänään on ollut ekapäivä, kun meikäläinen on hetken hengähtänyt ja tuloksena on tullut myös hermoromahdus tylsyyden vuoksi. Tietysti sitä voisi olla todellisen reipas ja pakertaa valmiiksi tulossa olevia kouluhommia, kuten englannin tutkielmaa, mutta kun se ei taas yhtään houkuta näin loman keskellä...

En kyllä mene valittamaan muutamista päivistäni vanhalla lukiolla. Kuinka kivaa olikaan nähdä kaikkia ihanuuksia pitkästä aikaa ja olla vain ihan oma itsensä parhaassa seurassa. Super hauskaa oli myös naisten treeneissä - kunnolla sai taas nauraa ja päästä reikäpallon perässä juoksemaan. Yksinkertaisia asioita, mitä on hirveästi kaivannut, vaikka ne joillekkin niin merkityksettömille kuulostaa!

Jottei tämä mitäänsanomaton päivä menisi ihan kuravesille, tarvitsisi varmaan keksiä jotain tekemisen tynkää. Josko sais porukan liikkeelle ja lähtis vaikka vähän ulkoilemaan! =)