Olihan taas päivä.
Esimerkiksi nukuin oikeasti pitkään aamulla, mitä olen odottanut jo monta viikonloppua. Kun meinaan kello on aamuisin soinut siinä 8 aikaa viimeistään ja sitten ollaan taas menty tukka putkella. Sitten sain mukavuudenhaluisena ihmisenä kannettua pussilakanat pihalle tuulettumaan, niin että illalla kömpiessäni peiton alle ne on viileät ja uni tulee minuutissa. Seuraavaksi sain kaadettua saunanpesuaineet vahingossa huoneeseeni ja täällä tuoksuu ihan juuri putsatulta saunalta. Että löylyä vaan kiukaaseen.
Mutta jonkinlaista motivaatiota iltaa kohden tarvittaisiin, sillä huone pitäisi saada siivottua ja läksyt tehtyä. Huoneesta tulikin mieleen, että Markku asensi sen mun hyllyn vihdoin seinään!
Kuinka usein mun sunnuntai päivät tuntuukin olevan vain jossittelua ilman minkäänlaista aikaansaamista. Olisi varmasti parempi, että joka sunnuntai käytäisiin ajamassa vaan kilpaa, niin ei tulisi tälläisiä turhautumisia.
ps. olen miettinyt, että olisiko teillä kiinnostusta saada blogikirjoituksiini kuvia? Meinaan kameran päällä alkaa olemaan melkoinen pölykerros ja blogista saattaisi tulla mielenkiintoisempi, kun lisäilisin enemmän kuvia. kommentteja voi laittaa poksiin :)
Tää taisi olla tälläinen turhanpäinen postaus ilman minkäänlaista asiaa. Mut mulla alkaa (taas kerran) huomenna uusi elämä, joten jatketaan sillä sit ensiviikolla! tsau
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
surkea minäni
Löydän itsestäni päivä päivältä enemmän vikoja, joita sitten yritän karsia taikka yrittäen oppia suhtautua niihin paremmin. Valitettavasti on yksi ylitse muiden, jota en pysty kiertämään enkä kaartamaan enkä mitenkään poistamaan itsestäni. Olen äärettömän heikko.
Taannoin olin aivan varma, että kyynelkanavissani on tulehdus jonka takia kyyneleet virtaa koko aika pienestäkin vastoinkäymisestä. Valitettavasti 16v minäkokemuksella on todettavaa, että kyse on ihan meikäläisestä. Olen pohtinut, että mistä tämä johtuisi. Että olisiko pikku-likkana ollu vastoinkäymisiä taikka jotain muuta vastaavaa. Loppujen lopuksi olen todennut, että minulla on ehkä asiat aina ollut vaan niin hyvin, ettei koskaan ole tarvinut satuttaa syvimpää ja kaiken on aina voinut nielaista kurkusta alas ja olla stressaamatta.
Mutta kaikki aikanaan, eikä ne ''nielaisut'' oletkaan menneet niin vain alas. Kaikki palaa haaleina muistoina takaisin pintaan ja itkua väännetään. 3lk:n ensimmäisillä englannin tunnilla opettaja luki kirjoituksiani koko luokan naurun saattelemana, enkä vieläkään puhu englantia kenenkään kuullen. Kaikki ''läski'' kommentin söin kirjaimellisesti hampurilaisen välissä nälkääni ja nykyään taistelen itseinhoa vastaan. Jostain kumman syystä myös otan itseeni jokaikisen kritiikin kavereilta, perheeltä, ystäviltä tai tv:n takana olevilta tuntemattomilta ihmisiltä. Koska nuorena en harrastanut mitään olen päättänyt tehdä kaikkeni loistaakseni salibandyssä ja juoksen hammastapurren kentällä, vaikka tuntuu että polveeni työnnettäisiin puukkoa ja joukkuelaiset hihittää vieressä ''sillä naksuu taas polvi''. Siinäpä toistelet mielessä lekurin sanoja, että 'ei se siitä parane koskaan mut treenaa vaan niin tottuu'. Ja mikä pahinta: kuinka mummini kuoleman jälkeisenä päivänä menin tyynesti kouluun kertomatta kenellekkään taikka itkemättä yhtäkään kyyneltä.
Sitten tullaan kotiin ja ihmiset olettaa, että mulla on niin helkkarin hyvin asiat aina koska kalenteri on täynnä kirjoituksia ja mulla on paljon ystäviä ja aina menoa.
Arvostan suuresti niitä, jotka jaksaa tsempata ja ihania minulle, mutta mielestäni on väärin, että minulle selitetään kuinka minä olen unohtanut ystävät tms. Sitä miettiessänne voitte pohtia, että koskako viimeksi olet itse lähettänyt minulle viestin ''mitäpä kuuluu laura, olisi kiva nähdä'' ?
Luojan kiitos on Santeri ja moni muu. Mutta kuinka silti toivon kädet ristissä parempia tuulia tulevaisuuteen ja saisin uuden ympäristön ja ystäviä rinnalle. Kuinka koulumenestykseni varmasti parantuisi ja kuinka pääsisin paikkaan, jossa kukaan ei tietäisi minusta entuudestaan mitään. Jossa ei kukaan ei asettaisi minua tiettyyn asemaan.
Mikäpä sen parempaa, kuin muistuttaa välillä itseään että elämä on kovaa osta kypärä ja älä stressaa. Niinhän aina minullekkin sanotaan :)
Taannoin olin aivan varma, että kyynelkanavissani on tulehdus jonka takia kyyneleet virtaa koko aika pienestäkin vastoinkäymisestä. Valitettavasti 16v minäkokemuksella on todettavaa, että kyse on ihan meikäläisestä. Olen pohtinut, että mistä tämä johtuisi. Että olisiko pikku-likkana ollu vastoinkäymisiä taikka jotain muuta vastaavaa. Loppujen lopuksi olen todennut, että minulla on ehkä asiat aina ollut vaan niin hyvin, ettei koskaan ole tarvinut satuttaa syvimpää ja kaiken on aina voinut nielaista kurkusta alas ja olla stressaamatta.
Mutta kaikki aikanaan, eikä ne ''nielaisut'' oletkaan menneet niin vain alas. Kaikki palaa haaleina muistoina takaisin pintaan ja itkua väännetään. 3lk:n ensimmäisillä englannin tunnilla opettaja luki kirjoituksiani koko luokan naurun saattelemana, enkä vieläkään puhu englantia kenenkään kuullen. Kaikki ''läski'' kommentin söin kirjaimellisesti hampurilaisen välissä nälkääni ja nykyään taistelen itseinhoa vastaan. Jostain kumman syystä myös otan itseeni jokaikisen kritiikin kavereilta, perheeltä, ystäviltä tai tv:n takana olevilta tuntemattomilta ihmisiltä. Koska nuorena en harrastanut mitään olen päättänyt tehdä kaikkeni loistaakseni salibandyssä ja juoksen hammastapurren kentällä, vaikka tuntuu että polveeni työnnettäisiin puukkoa ja joukkuelaiset hihittää vieressä ''sillä naksuu taas polvi''. Siinäpä toistelet mielessä lekurin sanoja, että 'ei se siitä parane koskaan mut treenaa vaan niin tottuu'. Ja mikä pahinta: kuinka mummini kuoleman jälkeisenä päivänä menin tyynesti kouluun kertomatta kenellekkään taikka itkemättä yhtäkään kyyneltä.
Sitten tullaan kotiin ja ihmiset olettaa, että mulla on niin helkkarin hyvin asiat aina koska kalenteri on täynnä kirjoituksia ja mulla on paljon ystäviä ja aina menoa.
Arvostan suuresti niitä, jotka jaksaa tsempata ja ihania minulle, mutta mielestäni on väärin, että minulle selitetään kuinka minä olen unohtanut ystävät tms. Sitä miettiessänne voitte pohtia, että koskako viimeksi olet itse lähettänyt minulle viestin ''mitäpä kuuluu laura, olisi kiva nähdä'' ?
Luojan kiitos on Santeri ja moni muu. Mutta kuinka silti toivon kädet ristissä parempia tuulia tulevaisuuteen ja saisin uuden ympäristön ja ystäviä rinnalle. Kuinka koulumenestykseni varmasti parantuisi ja kuinka pääsisin paikkaan, jossa kukaan ei tietäisi minusta entuudestaan mitään. Jossa ei kukaan ei asettaisi minua tiettyyn asemaan.
Mikäpä sen parempaa, kuin muistuttaa välillä itseään että elämä on kovaa osta kypärä ja älä stressaa. Niinhän aina minullekkin sanotaan :)
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
sitä huoletonta nuoruusaikaa
Tässä sitä ollaan. Vuoden verran lusimalla käyty lukiota vaihtelevalla menestyksellä ja seuraavaksi tarttisi tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Että levittääkkö siipiä maailmalle ja lähteä urheiluvalmennukseen, vaiko jäädä kotiin äidin turvaan ja tuttujen ihmisten ympäröimäksi. Ja sitten joku vanhempi tulee selittämään minulle huolettomasta nuoruudesta.
Koko lause saa minut raivonvaltaan. ''Koska nuoret ovat niin vastuuttomia ja huolettomia rellestäjiä''. Jos joku löytää meikäläisen päivämenoista huoletonta rellestystä, niin lupaan tarjota kahvit. OKEI äskeinen oli ehkä pikkasen liioteltu, koska meikäläinen tunnetusti pyörittää mielummin peukaloita kun kirjan sivuja esimerkiksi koulussa, mutta ajatellen nykyhetkestä tulevaisuuteen mittakaavassa, ei nuoruudessa kauheesti kerkeä viettää vain huoletonta aikaa. Että hoidappa koulu, kaverit, perhe, työ ja harrastukset vaan huolettomasti.
Yli puolet hereillä olemastamme ajasta vietämme koulun penkillä. Jo esikoulussa takaraivoomme on hakattu lause; ''tulevaisuus riippuu motivaatiosta koulun penkillä''. Yritä siinä sitten huolettomasti matikan tunnilla vääntää pythagoran lauseita, että laskenpa tässä vaan laskuja. Laskeppa ne saamarin laskut väärin niin tulevaisuus on piloilla. Lukiossakin on niin kivaa kun saa vapaasti valita aineita, mutta jos ammattihaaveissa on pikkasenkin haaveita korkean tason palkasta, niin huolettomasti käyt sitten kaikki fysiikat, kemiat ja matikat. Äläkä kuvittelekkaan, että huonoilla numeroilla pärjäisi.
Koulusta kun kotiin pääset niin voit värkätä pari tuntia läksyjä. Sen jälkeen täältä hornankuusesta ei tee mieli lähteä kuin sängyn pohjalle nukkumaan valmistautuen seuraavaan koulupäivään. Olehan siinä sitten huoleton.
Jos yhtään olet sosiaalinen tai harrastat jotain, niin hankippa kyyti treeneihin. Yritä siellä loistaa kuin tähti taivaalla, mutta saavutuksien eteen täytyy olla ruokaympyrä hallussa ja harrastaa vielä monipuolista liikuntaa säännöllisesti. Olethan lukenut uusimmat naistenlehdet jotka pursuaa diettejä ja liikuntamalleja. Siinä sitten voit peilin edessä katsella itseäsi ja todeta kuinka huoletonta tämä nuoruus on, kun yhteiskunta ei vaadi ulkonäöllisesti varsinkaan nuorilta naisilta mitään.
Jos sattumoisin nurkissa pyörii vielä se poika/tyttöystävä, niin yritä huolettomasti jakaa aikaa tasapuolisesti hänelle ja ystävillesi. Voin lyödä 100e vetoa, että jos kavereita on enemmän kuin yksi, niin riita koko hommasta tulee. Sitä yrittää näyttää tunteensa ja arvostuksensa jokaiselle, olla ihana ja avulias ja silti jokapaikassa samaan aikaan.
Ja kun olet opiskelija, olet varmasti rahaton. Kuumeisesti etsit kesätyöpaikkaa, saaden kieltävän vastauksen joka oven takaa. Oleppa siinäkin tilanteessa huoleton, kun paita on rikki ja kynän terät loppu ja rahaa ei ole. Kenties asut omassa asunnossa ja 3viikon ruokalista on ollu nuudeleita. Siinä varsinkin sitä huoletonta nuoruutta vietetään.
Jos viikonloppuna kerkeet harrastuksilta/kouluhommilta/kenties töistä pitämään hauskaa, niin ei varmasti maanantai aamuna ole huoleton olo koulussa. Juorut kiertää viikonlopun sekoiluilta ja krapulakin löytyy. Rahat on kerranki pistetty ns. ''hyvään tarkotukseen'' ja voi myöntää itselleen, että olipa kiva nollata. Valitettavasti facebookissa julkaistut kuvat sinusta alasti puussa, muistuttaa ikävästi viikonlopusta. Jos joku on siinä kohtaa huoleton niin meikäläinen nostaa hattua.
että hyviä huolettomia päiviä vaan kaikille
Koko lause saa minut raivonvaltaan. ''Koska nuoret ovat niin vastuuttomia ja huolettomia rellestäjiä''. Jos joku löytää meikäläisen päivämenoista huoletonta rellestystä, niin lupaan tarjota kahvit. OKEI äskeinen oli ehkä pikkasen liioteltu, koska meikäläinen tunnetusti pyörittää mielummin peukaloita kun kirjan sivuja esimerkiksi koulussa, mutta ajatellen nykyhetkestä tulevaisuuteen mittakaavassa, ei nuoruudessa kauheesti kerkeä viettää vain huoletonta aikaa. Että hoidappa koulu, kaverit, perhe, työ ja harrastukset vaan huolettomasti.
Yli puolet hereillä olemastamme ajasta vietämme koulun penkillä. Jo esikoulussa takaraivoomme on hakattu lause; ''tulevaisuus riippuu motivaatiosta koulun penkillä''. Yritä siinä sitten huolettomasti matikan tunnilla vääntää pythagoran lauseita, että laskenpa tässä vaan laskuja. Laskeppa ne saamarin laskut väärin niin tulevaisuus on piloilla. Lukiossakin on niin kivaa kun saa vapaasti valita aineita, mutta jos ammattihaaveissa on pikkasenkin haaveita korkean tason palkasta, niin huolettomasti käyt sitten kaikki fysiikat, kemiat ja matikat. Äläkä kuvittelekkaan, että huonoilla numeroilla pärjäisi.
Koulusta kun kotiin pääset niin voit värkätä pari tuntia läksyjä. Sen jälkeen täältä hornankuusesta ei tee mieli lähteä kuin sängyn pohjalle nukkumaan valmistautuen seuraavaan koulupäivään. Olehan siinä sitten huoleton.
Jos yhtään olet sosiaalinen tai harrastat jotain, niin hankippa kyyti treeneihin. Yritä siellä loistaa kuin tähti taivaalla, mutta saavutuksien eteen täytyy olla ruokaympyrä hallussa ja harrastaa vielä monipuolista liikuntaa säännöllisesti. Olethan lukenut uusimmat naistenlehdet jotka pursuaa diettejä ja liikuntamalleja. Siinä sitten voit peilin edessä katsella itseäsi ja todeta kuinka huoletonta tämä nuoruus on, kun yhteiskunta ei vaadi ulkonäöllisesti varsinkaan nuorilta naisilta mitään.
Jos sattumoisin nurkissa pyörii vielä se poika/tyttöystävä, niin yritä huolettomasti jakaa aikaa tasapuolisesti hänelle ja ystävillesi. Voin lyödä 100e vetoa, että jos kavereita on enemmän kuin yksi, niin riita koko hommasta tulee. Sitä yrittää näyttää tunteensa ja arvostuksensa jokaiselle, olla ihana ja avulias ja silti jokapaikassa samaan aikaan.
Ja kun olet opiskelija, olet varmasti rahaton. Kuumeisesti etsit kesätyöpaikkaa, saaden kieltävän vastauksen joka oven takaa. Oleppa siinäkin tilanteessa huoleton, kun paita on rikki ja kynän terät loppu ja rahaa ei ole. Kenties asut omassa asunnossa ja 3viikon ruokalista on ollu nuudeleita. Siinä varsinkin sitä huoletonta nuoruutta vietetään.
Jos viikonloppuna kerkeet harrastuksilta/kouluhommilta/kenties töistä pitämään hauskaa, niin ei varmasti maanantai aamuna ole huoleton olo koulussa. Juorut kiertää viikonlopun sekoiluilta ja krapulakin löytyy. Rahat on kerranki pistetty ns. ''hyvään tarkotukseen'' ja voi myöntää itselleen, että olipa kiva nollata. Valitettavasti facebookissa julkaistut kuvat sinusta alasti puussa, muistuttaa ikävästi viikonlopusta. Jos joku on siinä kohtaa huoleton niin meikäläinen nostaa hattua.
että hyviä huolettomia päiviä vaan kaikille
tiistai 8. maaliskuuta 2011
pieniä suuria mietteitä
Kuinka paljon olen ajatellut tänään asioita. Pieniä, suuria, onnellisia ja surullisia. Kuinka paljon olenkaan toivonut kaikkea hyvää lähimmäisilleni, jotka käyvät läpi elämässään mitä surullisempia asioita. Kuinka paljon olenkaan toivonut, että asiat kääntyisivät mullinmallin heidän kohdallaan. Kuinka olenkaan ymmärtänyt, miten hyvin omat asiani ovat. Olen toivonut sydämeni pohjasta, että aika pysähtyisi moneksi vuodeksi ja saisin käydä tämän päivän alusta loppuun uudestaan. Kuinka paljon olenkaan arvostanut juuri tätä päivää.
Laskiaispäivä ja Naistenpäivä on ollut ennen minulle vain kissanristiäinen muiden joukossa, mitä en ole koskaan juhlistanut mitenkään. Tänään saadessani ruusun jos toisen, antaessani lahjan äidilleni, nähdessäni isoäitini ja ennen kaikkea ystävieni hymyn - tajusin, että tälläinen päivä pitäisi olla jokapäivä. Kuinka paljon yksi ruusu taikka ilmainen kahvi saa tavallisen tallaajan hymyn nousemaan pilviin, pitkäksi ajaksi. Kuinka usein unohdamme muistuttaa itseämme palasta hemmottelua jakaen sen ystävän kanssa. Ja ennen kaikkea, miten hieno tunne on, kun ystävä kääntyy puoleesi ongelman kanssaan ja luottaa sinun mielipiteesi.
Usein moukkamaiset kommentit ja ilkeily saavat naisten itsetunnon alas kuin lehmänhännän, vaikka oikeasti olemme kaikki omalla tavallamme kauniita ja tärkeitä henkilöitä. Meitä jokaista tarvitaan täällä, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen ulkonäöltään saatika paras vitsinheittäjä. Ei tarvitse olla jaguaaria taikka kalliita vaatteita. Riittää, että jaksamme olla välittäviä, ystävällisiä ja reiluja toisia kohtaan. Pieni hymy pelastaa monenkin ihmisen päivän. Suodaan vastaantulijoille ihan pieni hymy arjestamme. Monesti hyvä ihminen jää pahan varjoon, mutta jaksetaan uskoa siihen, että paha saa palkkansa. Antaa ihmisten mielipiteiden jäädä omaan arvoonsa ja uskotaan itseemme.
ihanaa naistenpäivää meille upeille naisille
Laskiaispäivä ja Naistenpäivä on ollut ennen minulle vain kissanristiäinen muiden joukossa, mitä en ole koskaan juhlistanut mitenkään. Tänään saadessani ruusun jos toisen, antaessani lahjan äidilleni, nähdessäni isoäitini ja ennen kaikkea ystävieni hymyn - tajusin, että tälläinen päivä pitäisi olla jokapäivä. Kuinka paljon yksi ruusu taikka ilmainen kahvi saa tavallisen tallaajan hymyn nousemaan pilviin, pitkäksi ajaksi. Kuinka usein unohdamme muistuttaa itseämme palasta hemmottelua jakaen sen ystävän kanssa. Ja ennen kaikkea, miten hieno tunne on, kun ystävä kääntyy puoleesi ongelman kanssaan ja luottaa sinun mielipiteesi.
Usein moukkamaiset kommentit ja ilkeily saavat naisten itsetunnon alas kuin lehmänhännän, vaikka oikeasti olemme kaikki omalla tavallamme kauniita ja tärkeitä henkilöitä. Meitä jokaista tarvitaan täällä, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen ulkonäöltään saatika paras vitsinheittäjä. Ei tarvitse olla jaguaaria taikka kalliita vaatteita. Riittää, että jaksamme olla välittäviä, ystävällisiä ja reiluja toisia kohtaan. Pieni hymy pelastaa monenkin ihmisen päivän. Suodaan vastaantulijoille ihan pieni hymy arjestamme. Monesti hyvä ihminen jää pahan varjoon, mutta jaksetaan uskoa siihen, että paha saa palkkansa. Antaa ihmisten mielipiteiden jäädä omaan arvoonsa ja uskotaan itseemme.
ihanaa naistenpäivää meille upeille naisille
lauantai 5. maaliskuuta 2011
mariska - rajaton
Meillä nuorilla on hirmuisen suuria päätöksiä tehtävänä näin kevät aikana. Yhteishaku jatko-opiskeluille on alkanut, toiset saattaa muuttaa opiskelun perässä ja jotkut lähtevät opiskelemaan uutta ammattia. Useasti me jokainen tarvitsemme pienen töytäisyn kohti tulevaisuutta. Meikäläinen jatkaa pähkäilyä tämän kappaleen sanojen kanssa, suokaa te myös itsellenne hetki aikaa kuunnella opettavia sanoja!
tiistai 1. maaliskuuta 2011
työpaikkahakemuksia ja koulunkäyntiä
Tsau! Seminormi päivä, mitään äskeiseen lisäämättä. Stressiä, naurua, kahvia ja musiikkia.
Rakas äitini oli siivoessaan löytänyt mun ipodin (!!! super hieno juttu) ja nyt kelpaa taas elellä musiikin tahtiin. Kotiin päästyäni tein läksyt ja niiden jälkeen aloin pakertamaan lisää työhakemuksia, niin netissä kuin puhelimitse. Valitettavasti vastaus tuntuu yhe useammin olemaan vain ''palataan viikon päästä asiaan/lähetä netissä hakemus, niin otamme yhteyttä jos on tarvetta/olet valitettavasti liian nuori''. Perus tallaaja ei riitä edes siivoojaksi, saatika mansikanmyyjäksi. Taidan ensi kesänä suorittaa hygeniapassin sun muut, että vuoden päästä näihin aikoihin saan heittää hakemuksia kirjatessa vain rastia ruutuun ja ovet ovat avoinna joka paikkaan. Tämä pistää vihaksi!
Jos jollain on ideoita mihin minun kannattaisi hakea tai jotain muuta jeesaavaa kommenttia, pistäkää kiitos kommenttia! :( nyt on tosi kyseessä.
Kippis ja kulaus, huomenna mennään matikantukariin ja sen vuoksi on varmaan vihdoin aika keräillä niitä kirjoja laatikon pohjalta ja pohtia syvempiä matikan saloja. Ne on meinaan niin hukassa, ettei hyvältä näytä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)