Meikäläisellä on tänään ollut niin sanottu ''vapaapäivä''. Aamuni alkoi klo 6:30 kun en enää saanut nukutuksi ja sen jälkeen olen juossut kilpurin luona, kouluhommien keskellä, imurin varren kanssa, lenkkitossuilla sekä puhelin korvassa ja sähköpostin parissa. Miljoonia työhakemuksia, puheluita autourheilun ja työpaikkojen kanssa, jossain vaiheessa hieman murusta rinnan alle ja sitten taas kasapäin rästiin jääneitä kouluhommia.
Noin puoli tuntia sitten hoksasin, ettei minulla ole hajuakaan mitä niihin hakemuksiin olen kirjoittanut, mitkä asiat olen hoitanut ja mitkä asiat jo unohtanut. Saatika, että olisi nuo kouluhommatkaan ihan lapasessa..
Alleviivaan, ettei koulu asioiden pänttäämisestä ollut mitään hyötyä - kun samalla hoidin viittä muutakin asiaa. Tuskinpa myöskään ''pikaisesti'' ulkoilemalla olisi tullut kestävää kehitystä kuntoilun saralla. Työpaikka hakemukset on mitä luultavammin suhteellisen perseelleen kirjoitettuja - joten työtäkään ei tarvitse odotella.
Välttämättä vapaapäivän ei ihan olisi pitänyt mennä näin, vaikka tietyt asiat täytyikin hoitaa. Tänään minun olisi pitänyt vain levätä, kerätä voimia viikonlopulle, käydä kevyellä lenkillä ja nauttia rauhallisesta mielentilasta. Edellinen lause kuulostaa mielestäni aika tylsältä. Sellaiselta, joka ei sovi omiin aikatauluihini. Yksi tyhjä päivä per viikko kalenterissa näyttää siltä, että se pitää saada täytettyä. Vaikkapa hoitaa niitä asioita mitkä ovat rästissä.
Vai pitääkö sittenkään?
Jotta en ainakaan tässä iässä polttaisi itseäni loppuun ''turhia hötkyilemällä'', on meikäläisen opeteltava vielä vähän lisää järkevästä aikatauluttamisesta; sellainen viikkorytmi, joka sisältää riittävästi kuntoilua, ajoa, opiskelua, yöunia ja hetken, milloin heittää vapaan päälle ja nauttia olosta. Kuten laittamalla balladit soimaan ja juomalla teetä viltin alla. Lukemalla kenties kirjan, kutsumalla kaverin kylään, katsomalla leffan tai pelkästään olla tekemättä mitään. Koska muuten tämä vapaapäivä on mennyt aika poskilleen, taidan ottaa omasta neuvostani vaarin; pistän sikinsokin olevat koulukirjat nippuun, treenikamat päälle ja musiikit korville. Tätä juoksulenkkiä en vedäkkään täysillä - vaan ihan hissukseen niitä balladeja kuunnellen ;-)
''Maailma tarjoaa loputtomasti nähtävää sille, joka osaa katsoa. Jos taas maailmaa katsoo tiukan opin läpi, näkee vain sen minkä on oppinut näkemään'' -Sherlock Holmes
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti