tiistai 31. tammikuuta 2012

Kotimatkalla, se iski äkkiä mun lävitse, oonko mä kertonut koskaan kuinka tärkeä oot minulle?











Minulla taitaa olla miljoona asiaa, mistä voisin kirjotella, mutta taidan kerrankin nauttia vain tästä hetkestä ja antaa tekstin tulla sitä tahtia, mitä ajatuksetkin kulkevat. Istun junassa ikkunapaikalla, lumisten pakkasmaisemien vilisten ohitseni ja kaiken stressin alla on oikeastaan aika mieletön fiilis. Määräpäässäni odottaa isoisä, koti, kenties muutama ystävä ja huomenna kampaaja. Kuinka naisellista! Vaikka lehtori märmättikin minulle, että autourheilijat eivät osta uusia kelloja/käy kampaajalla/saatika laita pidennyksiä - niin joistakin asioista meikäläinen kyllä aikoo pitää kiinni, tulee sitä elämässä sitten tehtyä minkälaisia valintoja. Ja jos joku on varma niin se, että meikäläinen ei mene vaihtamaan turussa työskentelevää luottokampaajaa mihinkään! Eli 600km matkustamista muutaman päivän sisällä, että saadaan tytöt hiukset sojottamaan oikeisiin suuntiin.. Niin kornilta kun se kuulostaakin, niin sanotaan nyt näin, että ''huoh, naiset...''

Oltiin lehtorin kanssa kaasuttelemassa urani ensimmäisessä ''rallissa'' Kauhavan rallispeciaalissa viime sunnuntaina. Aivan mahtava kilpailu! Kisa kilometrejä tuli n. 24km. Tiestö oli nopeaa ja isoa latua, jopa v1600 kerkes heittämään 4-vaihdetta ja ajamaan kaasu pohjassa. Uskomatonta, etten paremmin sanoisi ;-) Ja kyllähän sitä tuli kirittyä ihan hyvin sijoituksissakin. Kotiin viemisenä saatiin 3. sijan pytyt sekä iso hymy tämän tytön kasvoille. 3ek:n jälkeen taisteltiin vielä 2 sijasta, eli vääntö oli kovaa viimiseen maaliviivan ylitykseen saakka. Ihan loistavaa! Ja meidän tiimin Joonas & Jalo pötköttelivät voittoon, heidän kisa uppos loistavasti vanttuuseen. Onnittelut :)

Suuri kiitos kuuluu tietysti myös kartanlukijalle, Leistiölle. Ilman hänen tukeaan en varmana olisi ajanut niin ''kaasu pohjassa - vittu se mihkään käänny'' asenteella; kiva et vieressä istuu henkilö joka antaa oman tukensa minun päätökselleen. Vaikka toinen siinä vieressä puhuukin niin itse juttuihin ei ajon aikana tule keskityttyä sen kummemmin - tasainen puheensorina kyllä vaikuttaa myönteisesti omaan suoritukseen ja päätösten tekoihin.
Kahden viikon päästä jatketaan Lapuan rallispeciaalilla, tosin kartturin penkillä tapahtuu muutosta ja lehtori pääsee suorittamaan omia velvoitteitaan; eli vahtimaan että kaikki menee niinkuin on opetettu ja tsemppaamaan sitten varikolla.

Incar matskua tulee nähtäväksi hetikun saadaan ne nettiin ladattua.

Kurvailut jatkuvat siis reilu viikon päästä, tämä viikko pitäisi jaksaa vielä väkertää kouluhommia. Elän helvetissä sen suhteen, sillä koulujuttuihin ei pahemmin ole tullut kajotuksi kahden viikon reissuputken aikana - ja arjen keskelle palaaminen ei tosiaankaan ollut mitenkään ''kevyt'' pudotus. Matikankoe oli yhtä kynän pyöritystä ja torstaina luultavammin jatketaan samalla metodilla... Paitsi eipäs! Meikäläinen nappaa itseään niskasta kiinni ja lukee äidinkieltä hulluna, heti siis kun olen saanut tämän päivityksen tehtyä. Ja kotona oltua..

Kyllä taas tiedetään kuinka näissä hommissa käy - mutta nautitaan nyt silti ja yritetään parhaamme. Reissupekka kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti