''Ei pitäisi elää liikaa menneessä tai tulevassa - käsillä oleva sekunti on loppujen lopuksi ainoa omaisuus, joka meillä on'' -Arno Kotro

Tuiki tavallinen keskiviikko aamu. Vai onko tämä sittenkään ihan tavallinen?

Istun suihkunraikkaana kahvikupposen kanssa tietokoneen ääressä. Olen ollut juoksemassa aamulenkin yhdessä muun treeniporukan kanssa, eikä minulla ole kiire vielä kouluun. Tavallista arkea, vai elämän suuria iloja? Ehdotan jälkimmäistä vastausta. Kuinka usein unohdammekaan elää tässä ja nyt, nauttien tästä sekunnista, olemalla onnellinen tämän aamun arjesta? Vastaan, että liian usein.

Ihminenhän on siitä kummallinen tapaus, että vasta suuren surun kohdatessa arvostamme yksinkertaisia asioita. Asetamme suuriakin ja menestykselliä tavotteita ja puhumme usein siitä, kuinka rahalla paikattaisiin monta murhetta. Tuoko menestys onnea, jos elät yksin varojesi kanssa? Tässä kohtaa muistot ovat viisaampia kuin toiveet; usein haaveilemme suuresta menestyksestä, mutta muisti ymmärtää poimia onnellisiki hetkiksi aivan normaalia arkea, tuiki tavallista keskiviikkoaamua. Näiden asioiden arvo olisi hyvä opetella näkemään jo silloin, kun onnellisuuden ja hyvinvoinnin ainekset ovat läsnä.

Teimmepä mitä valintoja elämässä, pitäisi jokaisen opetella yksi tärkeä sääntö. Olemaan rehellinen itselleen. Yllättävän usein se ''kultainen tie'' on juuri se, mikä menee tavallisen arjen ja suuren menestyksen välimaastossa. Vaikka kuinka itsekkin syyllistyn siihen, että haaveilen pilvilinnojen keskellä; en haluaisi elää sitä elämää täysin yksin. Loppujen lopuksi läheisten hyvinvointi, läheiset itse, opiskelu ja harrastukset ovat juuri ne, jotka onnen elämääsi tuovat. Luodessaan itselleen monia tukipilareita, suuren surun kohdatessa eivät keikauta nurin koko elämää, vaan pystymme pysymään tasapainossa. Useinhan juuri tukipilareiden puuttuminen elämästä johtaa meidät ongelmiin?

Työt, opiskelu ja menestys ovat puurtamista, pisteistä taistoa ja halua voittaa kanssakilpailija. Miksi jaamme ihmiset tiettyihin ''laatikoihin'' heidän onnistumisten johdosta, mutta emme kukaan saa pisteitä itse elämästä? Kukaan ei koskaan saa arvosanaa elämän arjesta, mutta arvosanoja aletaan lypsämään jo esikoulussa. Meidät kasvatetaan siihen, että onnistuminen on vain ainut ratkaisu. Miksi? Ei meidän tarvitse olla täydellisiä. Me saamme epäonnistua, jättää täyttämättä tiettyä onnistumista ja etenkin, saamme olla myös heikkoja. Miksi elämän pitää olla haudanvakavaa, kun kumminkin jokaisen aika täällä tulee joskus loppumaan?

Onnellisuus on viime kädessä asenne. Vaikka itse tuskailen opiskelijabudjettini kanssa, vannon, että tulevaisuudessa muistelen tätä elämänvaihetta onnellisena aikana. Muistan nämä ajat hyvinä, koska jokapäivä voin lokeroida muistiini upeita asioita; elämän pieniä jyviä. On hyvä avata silmät kaikelle hyvälle, mitä on juuri ympärilläsi. Koska se on siinä vain tämän sekunnin; tässä ja nyt .

Kirjailija Arno Kotro pohtii samankaltaisia asioita terveystiedon kirjassani. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan monista asioista.

aurinkoista keskiviikkoa jokaiselle :)

It's just another lonely Sunday .

Niinhän se sisäinen herätyskello tekee kepposet, kun sen ei pitäisi. Tänään piti olla päivä, jolloin nukutaan viikon yöunet pois ja heräillään keskipäivän auringonpaisteeseen reilusti yli klo 12. Kuinka kävikään? Puoli kahdeksan jälkeen alkoi uni tympimään pahemman kerran ja kahdeksan jälkeen oli pakko luovuttaa tämän päivän alulle. Jotta sain kummallisen energian käytettyä hyödyksi niin puoli yhdeksän aikaan imuroisin jo koko rapun asukkaiden mieliksi, pyyhin pölyt, vein matot ja petivaatteet ulos tuulettumaan, kiilotin vessan kaakeleita ja järjestin vaatekaapin uuteen uskoon. Ja mikä parasta; rokki soi kuitenkin suhteellisen kovaa kaiken tämän aikana.

Oikeastaan on aika ihanaa tällähetkellä istuskella omalla kotisohvalla pitkästä aikaa ilman mitään kiirettä ja ''huolia huomisesta''. Olen niitä ihmisiä, jotka tykkää elää arkea paineen alla, kalenteri piukassa ja aivotyö +10 käynnissä miettien koko aika mitä pitää muistaa ja tehdä. Silloin vapaapäivät tuntuvat todella arvokkailta ja niistä nauttii oikeasti rentoutuen; tänään en aio tehdä muutakuin paperi hommat valmiiksi & käydä nauttimassa ulkoilmasta!

ihanaa sunnuntaita kaikille ja tsemppiä huomenna alkavaan arkeen :)