Älä turmele sitä, mitä sinulla on haluamalla sitä, mitä ei ole; sillä muista, että mitä sinulla nyt on, se oli kerran niiden asioiden joukossa, mistä vain uneksit.

Kuva: JM Motormedia

Junan kanssa matkustaessa saa tämänkin ajan käytettyä kerrankin hyödyksi. Tunnin verran reissua taitettu ja samalla väkerretty (yllätys yllätys), kouluhommia! Annoin luvan itselleni kääntyä blogin puolelle, heittää napit korville ja syventää ajatuksia viime aikaisista tapahtumista. Viime aikoina on joutunut pinnistää omia voimavarojaan ja pidentää päiviään aamuyön tunneille asti. Koulu, treenaus ja työ on tuottanut meikäläisen aikatauluille hieman kompastuskiviä ja nyt on valitettavasti joutunut joustamaan kaikista muista aikatauluistaan. Vapaita hetkiä ei juurikaan ole ollut, ja mikäli niistä on päässyt nauttiman, on halunnut ne viettää mitä parhaimmassa seurassa - yhtään ajastaan tinkimättä. Parisuhde, kaverit ja perhe ovat muodostuneet meikäläisen totaali nollaustavaksi, jolloin voimavarojen keruu tapahtuu parhaimmillaan yhteisissä ja ainutlaatuisissa hetkissä.

Mä myönnän; mä oon siirtänyt mun hommia. On helppo tulla leiriltä kotiin, pestä pyykkiä ja levitellä kimpsut ja kampsut takaisin paikoilleen ja kömpiä nukkumaan. Kouluhommien teko niinä päivinä tuntuu melkoisen mahdottomalta ajatukselta. Seuraavana päivänä kun pakkaa taas uusiksi retkieväitä mukaan, niin ne perhanan kirjat päätyy aina laukun pohjimmaiseksi eikä päällimmäiseksi. Kotiin kun pääsee, niin on helppo paeta askareita ihanien ihmisten pariin. Huoh, niin ne hommat kasaantuu.

Hommien kasaantuessa lienee syytäkin hieman ahdistua tilanteesta, jotta tulevaisuudessa ottaisi kokemuksestaan oppia eikä vastaavia tilanteita syntyisi. Tällä hetkellä mun aikatauluja pyörittää pelkästään koulu. Kirjotukset on nyt ohi, mutta tekemistä riittää silti, aina syksyyn asti. En voi kun katsoa peiliin ja asettaa itseni koville tämän ongelman takia. Ehkä juuri sen vuoksi päätin jättää autonikin parkkipaikalle ja suunnata junalla reissuun, jotta tämän ajan saa käytettyä hyödyksi.

Mut elämä on tälläistä. Mulla on pari viikkoa aikaa olla tehokas tämän asian puitteissa, sitten saan vihdoin siirtää aikataulut pyörimään treenin ympärille, sillä koulussakin on extra rento jakso luvassa. Huoh! Mutta nyt on sopivasti tavoitettakin. Poikaystäväkin on taas maailmalla reissussa, joten eipä oo kotosalla virikkeitä karata ihmisten ilmoille. Ja se on hyvä, että kun nämä viikot jaksan painaa - niin palkintokin on mitä mahtavin. Parempi puolisko palaa kotiin. 

''Sä oot Laura sellainen pullantuoksuinen mamm.. tai siis söpö!''

Heips pitkästä aikaan! Oon huomannu viime aikoina, että mun kaikki tekstit alkaa yleensä siitä, miten marmatan kiireisyyteni vuoksi.. Siksi päätin kokeilla jotain uutta - ja kertoo tämän päivän pläänistäni. Päivähän alkoi aika piinaavalla reissulla, sillä 3,5h eväsretki suoritettiin YO-kirjoitussaliin, jolloin kävin kokeilemassa onneani psykan kirjoituksissa. Jos siitä hommasta jotain käteen jäi, niin jännetupintulehdus. Reipas 20sivua tuli sellaista tarinaa tuotettua, että tulevaisuudessa saattaa lastenkirjallisuuden takakannessa lukee kirjailijana meikäläisen nimi. Pienet jännäkakit housuissa saa näköjään uskomatonta tekstiä ulostuotettua :-D Katotaan, ymmärtääkö YTL mun tarinantuotto taitoja.

Viime postauksessa kerroinkin Joensuun SM:stä, joka nyt siis on jo historiaa. Meillä meni kisat kivasti, sillä ajettiin muutamat luokkapohjat ja oltiin maalissa toisena. Ottaen siis olosuhteet huomioon, että kisa oli meidän ensimmäinen nuottikisa, kun mikkelissä leikki loppui EK 2 tekniikkamurheisiin. Saan olla ehdottoman tyytyväinen mun kartturin työskentelyyn, vaikka vitsiä heitettiinkin siitä miten se huutaa mun korvaan siellä autossa. Se oli tosiaankin vitsiä, koska muuten incareja jälkeenpäin katsoessani voin vaan kiittää hänen rauhallisuudestaan, vaikka tiesin että jännitys valtasi meidät molemmat. Mutta me ollaanki tehty koko alkuvuosi melko uskomaton työmäärä, joten ihan mahtavaa että tulostakin saadaan. Varsinkin, kun alkuvuoden matkaan on mahtunut ripaus epäonneakin.

Saman motivaation kun saisin vielä näihin lukiohommiin sisällettyä, kuin ajohommiin, niin alkais asiat olemaan aika mallillaan. Viikon päästä edessä olisi seuraava eväsretki matikan kirjoitusten parissa ja sitä ennen on taas kaikenlaista menemistä. Mut en laita ollenkaan pahakseni, sillä huomenna nokka kohti kotia, pääsen kullan kainaloon yöksi ja viikonloppuna nään koko poppoon ystäviä! <3 span="">

pakoretki arjen haastavista askareista

Ajatukseni harhailivat sen verran nopeaan tahtiin pois psykologian maailmasta, että katsoin parhaaksi heittää kirjan kahvitauon ajaksi nurkkaan ja jatkaa psykologista avautumista omin päin. Blogia nenän eteen ja oravanpyöräksi muotoutunutta ongelmapalloa availemaan. Katsaus viime päiviin saattaa olla ratkaisu harhaileviin ajatuksiin.

Tänään saatettiin päätökseen kolmen päivän ajoleiri täällä Keski-Suomessa. Ensimmäisenä päivänä treenattiin nuottia ja toisella sekä kolmannella päivällä ajettiin. Voin ylpeästi ilmoittaa, että autoni vaatii vain pesuhuollon ennen viikonlopun skaboja! Sellainen kylmä taakka pois harteilta, kun kilpurin ajaa kärryyn kaiken päätteeksi. Meikäläisen on todentotta myönnettävä, että takakulman ruttuisuus muistuttaa ikävästi sellaisesta epäonnen tunteesta, jota en oikein osaa käsitellä. Minun kai pitäisi röyhkeästi ajatella asiaa niin, että sellaiset kuuluvat lajiin ja niitä sattuu kaikille, mutta enpä ole vielä oppinut kyseisen ajatuskaavan pyörittämistä. Eiköhän se tästä, kun näkee välillä kun muillakin heilahtaa, jopa tossa mun parkkipaikan risteyksessä, minkä pääsin leirin jälkeen todistamaan kotiin palatessa!

Tänään ensimmäistä kertaa koin itse suoraansanoen eräänlaisen turhautumisen tunteen. Tiestö jota ajoimme, kävi kierros kierrokselta entistä tutummaksi ja ajotyyli tuli suoraan selkärangasta. Aloin turhautumaan, kun en löytänyt itse keinoja lähteä muuttamaan tavaksi muutettua tyyliä. Vaikka risteysharjoituksissa eri ajotyyli oli selvä maastossa jalan miettien, toiminta ratin ja penkin välissä ei päässyt halutulle alueelle. Tälläisissä tilanteissa olen juuri niin jääräpää, että seison hetken peilin edessä ja toden itselleni suurinpiirtein ääneen, että ''hanskat tiskiin. Ei tuu mitään''. Se on väärin! Sen lisäksi, että pitäisi opetella pitämään hyvä fiilis turhautumisesta huolimatta yllä, mun pitäisi rohkeasti mennä pyytämään viisaampi viereeni kertomaan konkreettisesti, että mitä lähdetään muuttamaan, jotta ajo kulkisi.  ...Luojan kiitos meidän valmennusporukassa on sellaisia valmentajia, että ne tulee pyytämättäkin viereen istumaan kun tilanne sitä vaatii. Viimiset kierrokset saatiin jo näyttämään kai siltä, miltä pitäisikin. Ja kaikki oli vain ihan pienestä ajovirheestä kiinni! Tämä tarkoitti sitä, että kovan ja stressaavan päivän jälkeen koin pienen onnistumisen tunteen :)

Koska alkuviikko on mennyt rallattelujen merkeissä, on huomiseen psykan tenttiin valmistautuminen jäänyt aika vähälle. Pitää todentotta sanoa, että jotkut asiat on aika rempsallaan tällä hetkellä (viitaten tuonne lukion suuntaan) Huomaan, miten sovin ja lupaan itseni jatkuvasti moneen mukaan, jolloin aloitan monta eri hommaa hyvin - mutta loppusilaus on kiireellä tekaistu vedos jonka kädenjälki ei meikäläistä tyydytä. Yöunet jää vähälle kun päivät venyy äärettömiin, seinät kaatuu niskaan kun kirjotuksiin luettavien kirjojen pino kasaantuu ja sitä rataa. Mut senpä vuoksi meinasin huomenna psykan tentin jälkeen ottaa pahoittelevat neuvottelut tonne koulun suuntaan ja viikonlopun SM kisojen jälkeen ei oo aikatauluissa muuta kuin kouluhommia. Hommat kuriin ja huokaistaan helpoituksesta noin parin viikon päästä. Kyllä sä Laura pystyt kun teet vaan!

Loppuun sellaista, että tänään on Bruno Keiser julkaissut blogissaan meikäläisen haastattelun, joka oli samalla mun ensimmäinen englanniksi annettu haastattelu! Olin todella jännittynyt tähän haasteesee lähtiessäni, mutta lopputulos on kutakuinkin kohtalainen jopa näillä mun taidoilla. Haastattelun pääset lukemaan tästä linkistä: http://brunosblog.sporttimobiili.com/?p=1861

Nyt psykan pariin, huomenna nokka kohti Joensuuta ja viikonloppuna kisataan Joensuun SM Itä-Rallissa! Can't wait ;-)