perjantai 14. joulukuuta 2012

This innocence is brilliant, I hope that it will stay






I'm waking up to see that everything is ok
The first time in my life and now it's so great
Slowing down I look around and I am so amazed
I think about the little things that make life great
I wouldn't change a thing about it
This is the best feeling


Ollut bloggerin puolella ja muutenkin viime aikoina aika hiljaista. Neiti näpsäkkä näppärästi jätti läppärin virtajohdon kotopuoleen lähtiessään takaisin omaan kotiin, jonka vuoksi läppärin virta pimeni hetkessä ja netinkäyttö oli viikon verran jäissä. Mutta takaisin ollaan linjoilla, sähköpostit luettuna ja vihdoin hetki aikaa istahtaa kotisohvalle kertaamaan viikon aikana mietittyjä mietteitä.

Osa meikäläisestä haluaisi tämän ajanjakson jatkuvan ikuisuuksiin, osa taas odottaa vuodenvaihtumista ja uusia kuvioita. Sekasortoinen tilanne. Tällä hetkellä elämässä menee vaan niin hyvin, että vastapalloksi on muodostunut ehkä jollain tavalla kaiken menettämisen pelko. Toisaalta tiedän, että mikäli sama nousukiito jatkuu, niin vuosi vuodelta koen parempiakin hetkiä. Tai ainakin yritän kaikkeni tehdäkseni sen eteen.

En tiedä onko se tämä runsas lumi ja joulun odotus mikä meikäläisen kestohymyn totaalisesti nostaa pilviin. Piparintuoksuinen koti, kynttilöiden valossa nauttien illan viimeisistä hetkistä. Piippaava puhelin, jossa linjojen päässä on 1kpl perhosia mahaan lennättävä henkilö. Uskon tunne omaan tekemiseen, että vaikka tässä tuntuu että tamppaa vain vellissä niin eiköhän se pohja siitä ala ajan mittaan tamppaantua kovaksi. Uusi työ ja koulutus, joka on vain ihan niiiin kivaa. Hyviä, hienoja fiiliksiä.

Kestohymy on ollut tämän viikon ykkösjuttu. Elämän palaset alkaa olemaan balanssissa ja vastoinkäymiset syksyn mukana selätettyjä huolia. Niitä ei enää ole. Ja niinkuin rakas ystäväni sanoikin, ''elämä taitaa Laura viedä tosissaan meitä tällähetkellä.'' enkä itse aio painaa minkäänlaista jarrua vastaan.

Loppuun linkkiä mikä taitaa avata hieman ensivuodenkin jännittämistä. Niinkuin VM:ssä kirjoitettiin ''Laura tähtää täysillä ensikauteen''. Lohkaistaan nyt tähän väliin, että; Hei äijät. Olkaa varuillaan, tai ootte kakkosia.


http://www.nesteoilrallyfinland.fi/sisapiirinuutiskirje/2012/sisapiiri712/sisis712lauratahtaahuipulle/default.aspx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti