Lähipäivät ovat muistuttaneet siitä, että kiireiseenkin kalenteriin saa liitettyä rakkaita ihmisiä. Joulukin tuli perinteisesti vuoden lopussa juuri niihin aikoihin, kun pientä arjesta irrottautumista vaadittiin. Joululahjaksi saadut töppöset juurtui jalkaan perinteiseen tapaan joulupöydän antimien yhteydessä. Purkitetun 2013 vuoden kantta voidaan kai hieman raottaa, vaikka uuden vuoden kujeet vie samaan aikaan mennessään.
Parin tunnin palaverin päätteeksi meinaa vaihdettiin kauden 2014 autosuunnitelmia tolleen suuremmalla ajatuksella. Mitäs siitä, tartutan haasteeseen ja näillä mennään. Viime kauden paras oppi oli ehdottomasti se, että haasteisiin paneutuminen ei ole pelkuruutta vaan pikemminkin merkki siitä, että omassa hommassaan on oikeasti tavoitteita. Pitää kuitenkin samaan aikaan muistaa, ettei urani päätavoite ole olla vuoden 2014 suomenmestari. Mun tavoitteet on jossain toisissa korkeuksissa.
Kyseisiä korkeuksia kohti matkatessa pitää ottaa harppauksia. Välillä pari eteenpäin ja hieman takapakkiakin, se selviää näinä kuukausina. Keksitään sitten lehdistötilaisuudessa jotain mielenvikaista kommenttia. Vaikka niin, että se ei pelaa joka pelkää.
Samaan aikaan kun tehdään autokauppoja, on hyvä välillä hoksata sekin, että elämässä saattaa yllättäen tulla esiin muitakin positiivisia asioita. Ystävät, perhe, tukijoukot. Hienoja ihmisiä jotka panostuksellaan haluavat oikeasti kasvattaa neidin henkistä puolta ja ajotaitoja. Mutta ennenkaikkea se, että joku toinenkin saa tuoreen aamukahvin maistumaan entistä paremmalta kiireen keskellä. Tai sen, ettei maailma täytykkään pelkillä omahyväisillä ihmisillä - täälläkin on kai oikeasti lupa rakastaa, ja tulla rakastetuksi. Joten miksipä jättää tämäkään tilaisuus kokematta. Jos oikeesti on pitkästä aikaa taas vaan hyvä olla. Kiireiseen aikatauluun sekoittuu sopivasti rallatteluja, opintoja, työntekoa ja urheilua. Unohtamatta tietenkään yllämainittuja hienoja ihmisiä. Vielä kun tämän kaiken keskellä oppis tasapainottelemaan, niin hommat klaaraantuisi paremmin. Toki tämä lienee olevan ongelmani aina viimepäivistä tulevaisuuden kamarallekkin,
Olen kuullut sanottavaa siitä että meikäläisellä koituu ongelmia vielä oman herkkyyden takia. Vastapalloksi vaan lauseen sanojille että täältä tullaan ja kovaa. Sellaset vuodet on takana ja herranjumala suoraan käsillä, ettei tämä homma ainakaan herkkyydestä jää kiinni. Päinvastoin. Nyt taistellaan ylimielisyyden ja omantunnon nuoralla. Eikä häiritse tippaakaan :)
Kyseisiä korkeuksia kohti matkatessa pitää ottaa harppauksia. Välillä pari eteenpäin ja hieman takapakkiakin, se selviää näinä kuukausina. Keksitään sitten lehdistötilaisuudessa jotain mielenvikaista kommenttia. Vaikka niin, että se ei pelaa joka pelkää.
Samaan aikaan kun tehdään autokauppoja, on hyvä välillä hoksata sekin, että elämässä saattaa yllättäen tulla esiin muitakin positiivisia asioita. Ystävät, perhe, tukijoukot. Hienoja ihmisiä jotka panostuksellaan haluavat oikeasti kasvattaa neidin henkistä puolta ja ajotaitoja. Mutta ennenkaikkea se, että joku toinenkin saa tuoreen aamukahvin maistumaan entistä paremmalta kiireen keskellä. Tai sen, ettei maailma täytykkään pelkillä omahyväisillä ihmisillä - täälläkin on kai oikeasti lupa rakastaa, ja tulla rakastetuksi. Joten miksipä jättää tämäkään tilaisuus kokematta. Jos oikeesti on pitkästä aikaa taas vaan hyvä olla. Kiireiseen aikatauluun sekoittuu sopivasti rallatteluja, opintoja, työntekoa ja urheilua. Unohtamatta tietenkään yllämainittuja hienoja ihmisiä. Vielä kun tämän kaiken keskellä oppis tasapainottelemaan, niin hommat klaaraantuisi paremmin. Toki tämä lienee olevan ongelmani aina viimepäivistä tulevaisuuden kamarallekkin,
Olen kuullut sanottavaa siitä että meikäläisellä koituu ongelmia vielä oman herkkyyden takia. Vastapalloksi vaan lauseen sanojille että täältä tullaan ja kovaa. Sellaset vuodet on takana ja herranjumala suoraan käsillä, ettei tämä homma ainakaan herkkyydestä jää kiinni. Päinvastoin. Nyt taistellaan ylimielisyyden ja omantunnon nuoralla. Eikä häiritse tippaakaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti