Mun mielestä sunnuntaisista pitäisi tehdä jokaiselle sellainen lakisääteinen ''nothing to do''-päivä. Mikään ei rentouta yhtä paljon kun lauantai-iltana kotiin palatessa tieto siitä, ettei aamuksi tarvitse laittaa herätyskelloa soimaan ja kalenterissakaan ei lue kuin väkisin kirjoitettuja ehdotuksia. Miksi kukaan siis stressaantuisi näin kauniina päivänä?
Aamu lähti ilman herätyskelloa käyntiin silti yhdeksän aikaan, jolloin aamupalaksi nautin vadelmapuuroa ja hedelmiä mehun kera. Mulla oli jalat ihan tukkeessa tämän viikon treeneistä, joten päätin heittää ulkovaatteet niskaan ja houkuttelin ystävän mun kanssa selättämään Ruissalon luontopolkuja! Syyslehdet, psykiatrinen seura, lintutornin maisemat ja ihana ilma. Puoltoistatuntia saatiin selätettyä kuin huomaamatta ja mietittiin keinoja, miten täällä pääsisi rikastumaan. Paras ajatus tais olla se, että jokaiselle työpaikalle tarvitaan oma filosofi. Sitä palkanjuoksua ei voisi estää. ;-) Lenkin jälkeen väänsin meille makaroonilaatikkoa sillä perinteisellä äidin reseptillä, sillä tollanen kipakka ulkoilma pistää kyllä nälättämään. Ja ai että, kotisohva, makaroonilaatiko ja telkkarista joku hölmö leffa, niin päivään tulee taas sisältöä.
Ystävän lähdettyä keitin itselleni pannullisen kahvia ja uppouduin hetkeksi töiden pariin, suunnittelemaan lähinnä ensiviikon kuvioita, sillä mulla on ihan järkyttävä määrä duunia, koulua, treenejä sekä reissuja. Aina välillä mietin, että mikä mun asema tällä hetkellä taitaa olla? Periaatteessa opiskelija, koska suoritan samalla hiukan opintoja, toisaalta oon ihan palkkatyössä, mutta silti eniten aikaani vie tää rallihomma, johon kuuluu kaikki fysiikkatreenaus, yhteistyökumppaneiden keruu jne jne.. Sen asian tiimoilta puhun varmaan päivästäni enemmän puhelimessa kuin joku puhelinmyyjä ja sähköpostejakin lähtee siihen tahtiin, että tietokoneesta lähtee näppäimet irti. Tää ei vaan oo helppoa. Sain pidemmän tovin vietettyä tässä työpöydän ääressä ja jossain vaiheessa huomasin olevani niin aivojumissa, että isovanhempin kutsu iltakaffelle tohon naapuriin tuli enemmän kuin hyvään aikaan. Mukaan nappasin myös incar materiaalia, koska mun ihana isoäiti ja hänen ystävänsä joutuivat jonkin aikaan sitten mun kyytiini treenipätkällä (joo, ja siis ikää näillä friiduilla on abooout.. 60-70v? ;) ja fiilisteltiin tätä materiaalia meidän vanhusten kanssa kera kaffen ja jäätelön. Lueskeltiin samalla tota V&M:n perjantaina julkaistua juttua, jossa pääsin mukaan kysymys&haastattelu osion kohteeksi.
Ja tiettekö mitä? Tää oli musta ihan mahtava sunnuntai. Ei yhtäkään kiirettä, puhelua, stressiä, tai sellasta ärsyttävää huolehtimista ja säätämistä. Kelloa ei oo tarvinnu vilkuilla, oon saanu pitkästä aikaa päivän kun ei tartte edes yrittää näyttää miltään, villasukat & löhöasu on sallittu ja raikas ulkoilma on tuulettanu ajatuksia. Mulla on viime aikoina ollu kauheeta päänsärkyä ja niskahartia jumia, joten toivottavasti tän päivän venyttelyt ja tuuletukset jeesaa niihin. Ja ennenkaikkea kun nyt pääsin vielä purkaa ajatukset tähän blogitekstiin oikeen kynttilänvalossa. Näillä eväillä ensiviikkoon, joka alkaa aamulla kivasti hammaslääkärillä!
Tsemppiä syksyyn kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti