Sattuneista syistä tässäkään bloggauksessa ei ole kuvia, sillä meikäläisen silmät näyttää siltä, että ne ois pullahtamassa pois päästä/viikonloppuna oltaisiin saatu pahasti nekkuun! Eli mitä tästä opimme; älä vietä rauhallisia koti-iltoja viikonloppuisin, sillä sunnuntai aamuna näyttää juuri tältä, miltä meikäläinen. Kun en itse saanut aikaa varatuksi lääkärille, vaan ajattelin että kun päivä kerrallaan menee ja muistaa pestä silmät niin oireet paranee, kävi opettaja mun puolestani varaamassa mulle ajan päivystävälle lääkärille. Hyvä niin, sillä sain voimakkaat lääkkeet tulehduksen taltuttamiseksi ja tässä ollaan nyt ainakin huominen saikkarilla. Nyt pitää kuulemma oikeasti hoitaa tyttö kuntoon, sillä jatkuvasti on ollut kaikkea pientä ja tämä tuli taas uutena. Harmittaa ihan hirmuisesti! :( Meinaa sairasloman ajaksi kiellettiin myös urheilemiset ja tämän päivän pitkä PK-lenkki vaihtui kotona liinavaatekaapin silitystalkoisiin ja huominen sairasloma jatkuu samalla ahkeralla sykkeellä; tämän neliön pölypallot saa lähteä ja pölyhuiska saa olla meikäläisen huominen ystävä.
Tosin lohduttavana tekijänä on se, että viikonloppu oli rauhallisista illoista huolimatta hyvinkin urheilullinen. Eipä ole kyseistä oloa voittanutta, kun pitkän lenkin jälkeen tulla kotiin, käydä saunassa ja nauttia kurniva vatsa täyteen hyvää ruokaa. Villasukat jalkaan ja sohvan nurkkaan katsomaan vain elämää-ohjelmaa. Viltin viereen kiepsahtaa koira jota rapsutella ja olosta saa vaan nauttia. Lenkistä mielenkiintoisen teki ehdottomasti pimeä syysilta, jolloin askel huomaamatta nousee, kun pimeällä hiekkatiellä juokset yksin. Taskulampustakin loppui patterit puolivälin matkaa niin pienellä paniikilla sai painaa menemään.
Perjantaina siis reilu 2h sauvakävelylenkki; lähdin valloittamaan naapurikylän maisemia, sillä pääsin vasta pimeän aikaan liikenteeseen ja halusin mennä valaistulla ladulla. Tämä tarkoitti maalla siis sitä, että tarpomista isolla asfalttitiellä. Onneksi kylänraitista löytyy vaihtelevuutta, isoja ylä- ja alamäkiä. Hien nostamiseksi hölkkäsin tasaiset osuudet ja sain silti pidettyä sykkeet matalalla. Lauantaina lisäsin lenkkiini myös 3min VK-vetoja, joissa palautuksena 3min kävelyä ja taas uusi VK-veto. Sykkeet oli siis yli 180 tuon kyseisen ''vedon'' aikana. Tämä lenkki tehtiin pimeällä hiekkatiellä jolloin VK-vedot saivatkin lisää vauhtia kun likka oli täysin paniikissa. Sunnuntaina vuorossa oli ihan perus PK-lenkki :)
Eli tämän päivän pitkä PK lenkki jäi nyt sairastumisen takia väliin. Huomenna levätään, mutta keskiviikkona onkin vuorossa VK-treeniä. Ja kyllä; alkuviikon välistä jääneet kakspäivää saadaan kyllä sovitettua loppuviikon menemisiin! Mä en päästä itseäni ennen gaalailemaan, ennenkuin oon tyytyväinen tuntimäärään. Mua ei tälläiset lastentaudit kaada :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti